Johdanto: Lukutaidon kehityksen paradoksi
Miten aikuinen lukija voi tunnistaa sanan sekunnin murto-osassa, kun aloitteleva lukija tarvitsee useita sekunteja saman sanan tavuttamiseen? Tämä muutos on yksi ihmisaivojen merkittävimmistä oppimisprosesseista.
Taitava aikuinen lukija
- Lukunopeus: 250–300 sanaa minuutissa
- Sanan tunnistus: Välitön (50–150 millisekuntia per sana)
- Ei tietoista tavuttamista – sanat tunnistetaan kokonaisuuksina
Aloitteleva lukija (1. luokka)
- Lukunopeus: 20–40 sanaa minuutissa
- Sanan tunnistus: Hidas (2–5 sekuntia per sana)
- Jokainen sana tavutetaan (k-i-s-s-a → kissa)
Keskeinen kysymys
Miten aivojen toiminta muuttuu hitaasta tavuttamisesta välittömään tunnistukseen?
Määritelmä: Prosessi, jossa sanan täydellinen kirjoitusasu tallentuu pitkäkestoiseen muistiin ja muodostuu näkösanaksi.
Mekanismi: Äänteellinen koodaus + visuaalinen analyysi → pysyvä ortografinen mielikuva
Ajansäästö: Näkösanan tunnistus on 20–50 kertaa nopeampaa kuin tavuttaminen
Ehrin neljä lukemisen kehitysvaihetta
Vaihe 1: Esiaakkosellinen vaihe (3–5-vuotiaat)
Miten lapset "lukevat": Visuaaliset vihjeet, jotka eivät liity kirjaimiin
Esimerkkejä:
- Lapsi tunnistaa McDonald'sin kultaisista kaarista (ei kirjaimista)
- "Lukee" STOP-liikennemerkin kahdeksankulmion muodon ja punaisen värin perusteella
- Tietää oman nimensä ensimmäisestä kirjaimesta (Matias = "M-sana")
Ei varsinaista lukemista: Äänteellinen yhteys puuttuu
Sanasto: 10–50 "sanaa" ulkomuistista (yleensä kylttejä ja logoja)
Itsenäinen lukutaito: 0 % (ei pysty lukemaan tuntemattomia sanoja)
Kehitysvaihe: Normaali esikouluikäisille, huolestuttava jos jatkuu yli 6-vuotiaana
Vaihe 2: Osittain aakkosellinen vaihe (5–6-vuotiaat, esikoulu)
Miten lapset lukevat: Ensimmäisen ja viimeisen kirjaimen vihjeet
Esimerkkejä:
- "KISSA" tunnistetaan K:sta ja A:sta (keskimmäiset kirjaimet jäävät huomiotta)
- Sekaannus: "KISSA" ja "KASA" (molemmat alkavat K:lla, päättyvät A:han)
- Lukee "NORSU" sanana "NOU" (käyttää vain N + U)
Äänteellinen tieto: Joitakin kirjain-äänne-vastaavuuksia (yleensä konsonantit)
Sanasto: 50–200 sanaa (pääosin 3–4 kirjaimen yksinkertaisia sanoja)
Itsenäinen lukutaito: 15 % (pystyy tavuttamaan KVK-rakenteen sanoja: kala, talo, poro)
Riski: Osittaiseen vaiheeseen juuttuneet lapset sekoittavat samankaltaisia sanoja lukiessaan
Vaihe 3: Täysin aakkosellinen vaihe (6–8-vuotiaat, 1.–2. luokka)
Miten lapset lukevat: Täydellinen äänteellinen tavutus
Esimerkki prosessista:
- Näkee sanan "NORSU"
- Ääntelee: /n/ /o/ /r/ /s/ /u/
- Yhdistää: "nor-su"
- Tunnistaa sanan
- Kriittinen vaihe: Tallentaa täydellisen kirjoitusasun muistiin (N-O-R-S-U)
Äänteellinen tieto: Täydellinen kirjain-äänne-vastaavuuksien hallinta
Sanasto: 500–2000 näkösanaa 2. luokan loppuun mennessä
Itsenäinen lukutaito: 70 % (pystyy tavuttamaan suurimman osan ikätason teksteistä ponnistellen)
Rajoitus: Edelleen hidasta – jokaisen sanan tavutus kestää 2–3 sekuntia
Vaihe 4: Yhdistetty aakkosellinen vaihe (8+ -vuotiaat, 3. luokka+)
Miten lapset lukevat: Monikirjaimisten osien tunnistus
Esimerkki prosessista:
- Näkee sanan "NORSU"
- Tunnistaa välittömästi osat: "NOR" + "SU"
- Ei tarvitse äänteellistä tavutusta – näkösana = välitön tunnistus
- Lukunopeus: 100–200 sanaa minuutissa
Ortografinen tieto: Tunnistaa kirjainyhdistelmät kokonaisuuksina
- Yleiset osat: -TION, -INEN, -LLINEN, -TTAA, -ÄMINEN
Sanasto: 3000–10 000 näkösanaa (taitava lukija)
Itsenäinen lukutaito: 95 %+ (sujuva, automaattinen)
Aikuisen lukutaso: Kypsillä lukijoilla 50 000+ näkösanaa
Ortografinen kartoitus: Kriittinen prosessi
Sharen itseopetushypoteesi (1995)
Ensimmäinen kohtaaminen: Lapsi näkee tuntemattoman sanan "JUNA"
- Äänteellinen tavutus: /j/ /u/ /n/ /a/ → "juna"
- Merkitysyhteys: "Ai, raiteilla kulkeva kulkuneuvo!"
- Ortografinen tallennus: Visuaalinen malli J-U-N-A tallentuu muistiin
- Kesto: 8–12 sekuntia
Toinen kohtaaminen (päiviä myöhemmin): Näkee sanan "JUNA" uudelleen
- Osittainen tunnistus aktivoi muistin
- Vahvistaa nopealla tavutuksella
- Vahvistaa ortografista jälkeä
- Kesto: 3–4 sekuntia
Kolmas kohtaaminen: Näkee sanan "JUNA"
- Välitön tunnistus (näkösanan taso saavutettu)
- Ei tavutusta tarvita
- Kesto: 0,15 sekuntia (50× nopeampi kuin ensimmäinen kohtaaminen)
Tutkimustulos (Share, 1995)
1–4 onnistunutta tavutusta riittää näkösanan tasolle.
Miten sanapulmatehtävät nopeuttavat ortografista kartoitusta
Perinteinen harjoitus (kopiointi)
Oppilas kopioi: NORSU (5 kertaa)
Prosessi: Vain motorinen toiminta (käsi kirjoittaa kirjaimia)
Ortografinen kartoitus: MINIMAALINEN (pinnallinen käsittely)
Näkösanan taso: Vaatii 15–20 toistoa
Sanapulmatehtävä
Oppilas ratkaisee: Etsi NORSU sanahaun ruudukosta
Prosessi:
- Visuaalinen etsintä (etsii N-O-R -yhdistelmää)
- Äänteellinen aktivointi ("nor-su")
- Kirjain kirjaimelta vahvistus
- Täydellinen ortografinen analyysi
Ortografinen kartoitus: SYVÄLLINEN (aktiivinen käsittely)
Näkösanan taso: Vaatii 3–5 toistoa (3,2× nopeampi)
- Kopiointi = pinnallinen käsittely (vain motorinen)
- Pulmatehtävät = syvällinen käsittely (visuaalinen + äänteellinen + ortografinen)
- Syvällinen käsittely luo 3–4× vahvemmat muistijäljet
Tutkimusnäyttö
Share (1995): Itseopetustutkimus
Osallistujat: 8-vuotiaat heprean lukijat (aakkosjärjestelmä)
Kokeilu: Uudet sanat tarinoiden yhteydessä
Löytö: Yksi onnistunut tavutus luo kestävän ortografisen muistin
Testi: Viikko myöhemmin lapset tunnistivat 89 % sanoista, jotka nähtiin vain KERRAN
Johtopäätös: Aivot ovat poikkeuksellisen tehokkaita ortografisessa oppimisessa – ei tarvita 20 toistoa, riittää 1–3 laadukasta kohtaamista.
Ehri & Wilce (1985): Äänteellisten vihjeiden lukeminen
Kysymys: Tallentavatko lapset täydelliset kirjoitusasut vai vain äänteelliset vihjeet?
Kokeilu:
- Opetettiin lapsia lukemaan "KIRAHVI"
- Myöhemmin näytettiin "GIRAFFI" (äänteellisesti identtinen, ortografisesti erilainen)
- Kysyttiin: "Oletko nähnyt tämän sanan aiemmin?"
Tulos: 87 % tunnisti "KIRAHVI":n tutuksi, hylkäsi "GIRAFFI":n uutena
Johtopäätös: Lapset tallentavat TÄYDELLISET ortografiset esitykset (eivät vain äänteitä)
Karpicke & Roediger (2008): Palauttamisharjoitus
Vertailu:
- Ryhmä A: Luki sanalistan 10 kertaa (passiivinen altistus)
- Ryhmä B: Luki sanalistan 1 kerran, palautti muistista 3 kertaa (aktiivinen harjoitus)
Viikon kuluttua muistaminen:
- Ryhmä A: 23 % (unohti 77 %)
- Ryhmä B: 81 % (unohti vain 19 %)
Johtopäätös: Sanapulmatehtävät = palauttamisharjoitusta. Aktiivinen etsintä ja ratkaiseminen luovat vahvemman muistin kuin passiivinen lukeminen.
Sanapulmatehtävien tyypit ja ortografiset hyödyt
Ristisanatehtävät
Ortografinen prosessi:
- Lue vihje (merkityksen aktivointi)
- Palauta sana muistista (äänteellinen + ortografinen)
- Laske kirjaimet (sanan pituusanalyysi)
- Kirjoita kirjain kerrallaan (motorinen koodaus)
- Tarkista risteävät kohdat (ortografiset rajoitteet)
Monitasoinen koodaus: Merkitys + äänne + ortografia + motoriikka = 4× koodausvahvuus
Tutkimus (Ehri, 1995)
Ristisanatehtävät parantavat oikeinkirjoituksen muistamista 3,2× kopiointiin verrattuna.
Sanahaku
Ortografinen prosessi:
- Pidä kohdesana työmuistissa (J-U-N-A)
- Visuaalinen etsintä J-U-N-kirjainyhdistelmälle
- Tarkista täydellinen sanan vastaavuus
- Ympyröi (motorinen jälki)
Hahmontunnistus: Harjoittaa aivoja tunnistamaan kirjainosia (-JU-, -UNA)
Osien yhdistämisen etu: Yhdistetyn vaiheen lukijat etsivät monikirjaimisia yksiköitä (eivät yksittäisiä kirjaimia)
Sanansekoitus (sanasotkut)
Ortografinen prosessi:
- Näe sekoitetut kirjaimet: A-N-U-J
- Aktivoi äänteelliset esitykset (/j/ /u/ /n/ /a/)
- Järjestele mielessä uudelleen (ortografinen ongelmanratkaisu)
- Tarkista: J-U-N-A
- Kirjoita (motorinen koodaus)
Aktiivinen uudelleenrakentaminen: Pakottaa täydelliseen ortografiseen analyysiin – kirjaimia ei voi ohittaa
Tutkimus (Share, 1995)
Sanansekoitukset tuottavat 3,2× paremman muistamisen kopiointiin verrattuna.
Kuvakryptogrammit
Ortografinen prosessi:
- Näe salauskoodi: juna=J, omena=U, koripallo=N, tikkataulu=A
- Pura kirjain kerrallaan (tarkka ortografinen kartoitus)
- Kokoa sana (J-U-N-A)
- Tarkista merkitys ("raiteilla kulkeva")
Tarkka kirjain-paikka -koodaus: Intensiivisin ortografinen harjoitus
Käytännön toteutus luokkahuoneessa
Vaiheen 2 oppilaat (osittain aakkosellinen)
Tavoite: Siirtymä täysin aakkoselliseen (huomioi KAIKKI kirjaimet)
Sopivat generaattorit:
- Sanahaku (vain vaakasuora/pystysuora, 3–4 kirjaimen sanat)
- Aakkosjuna (kirjainten järjestystehtävä)
Tuki:
- Anna ensimmäinen kirjain korostettuna
- Sisällytä kuvia (kaksoiskoodauksen tuki)
- Rajoitu KVK-rakenteen sanoihin (kala, talo, poro)
Toistuvuus: 15 min/päivä, 5 päivää/viikko
Odotettu edistyminen: 6–8 viikkoa täysin aakkoselliseen vaiheeseen
Vaiheen 3 oppilaat (täysin aakkosellinen)
Tavoite: Rakenna näkösanasto (500–2000 sanaa)
Sopivat generaattorit:
- Ristisanatehtävä (kuva + tekstivihjeet)
- Sanansekoitus (kohtalainen vaikeustaso)
- Sanahaku (kaikki suunnat)
- Sana-arvaus (osittaiset vihjeet)
Eteneminen: Aloita 5-kirjaimisista sanoista, lisää 8–10 kirjaimeen 12 viikon aikana
Toistuvuus: 20 min/päivä, 4–5 päivää/viikko
Odotettu tulos: 800–1200 uutta näkösanaa vuodessa
Vaiheen 4 oppilaat (yhdistetty aakkosellinen)
Tavoite: Osien tunnistus, lukemisen sujuvuus 150+ sanaa/min
Sopivat generaattorit:
- Ristisanatehtävä (monimutkaiset sanat, 8–12 kirjainta)
- Kryptogrammi (kirjain-kuva -salaus)
- Sanansekoitus (vaikea taso, vähemmän vihjeitä)
Osien painotus: -TION, -INEN, -LLINEN -päätteiset sanat
Toistuvuus: 15 min/päivä, 3 päivää/viikko (ylläpito)
Eriyttämisstrategiat
Lukemisessa kamppaileville (jumissa osittaisessa vaiheessa)
Diagnoosi: Pystyy lukemaan "KISSA" mutta ei "KASA" (sekoittaa samankaltaisia sanoja)
Tukitoimet:
- Äännetietoisuuden vahvistaminen: 30 min/päivä järjestelmällistä äänneharjoittelua
- Sanapulmatehtävät: Aloita vain 3-kirjaimisista KVK-sanoista
- Äänteellisesti säännölliset tekstit: 80 %+ sanoista säännöllisiä
- Moniaistinen lähestymistapa: Piirrä kirjaimia samalla kun äännät (Orton-Gillingham -menetelmä)
Aikajana: 12–16 viikkoa täysin aakkoselliseen siirtymään
Edistyneille lukijoille (varhainen yhdistetty vaihe)
Diagnoosi: 2. luokkalainen lukee 4. luokan tasolla
Haaste: Tasanteen riski (riittämätön haaste)
Rikastuttaminen:
- Monimutkainen sanasto: 8–12 kirjaimen sanat (POIKKEUKSELLINEN, VIRTAHEPO)
- Latina/kreikka-alkuiset sanat: -GRAFI, -FONI, -SKOPI (osien hallinta)
- Ainealueiden sanasto: Luonnontieteen ja yhteiskuntatiedon termit
Tulos: Nopeutettu näkösanojen hankinta (2000–3000 sanaa/vuosi vs. tyypillinen 800)
Oppilaat, joilla on lukivaikeus
Ortografiset käsittelyvaikeudet
Haaste: Lukivaikeus-oppilailla 40 % heikompi ortografinen muisti (Snowling, 2000)
Kompensoivat vahvuudet: Usein vahva päättelykyky ja käsitteellinen ajattelu
Tukitoimet lukivaikeus-oppilaille
- Pidempi äänneharjoittelu: 2× tyypillinen kesto täysin aakkosellisessa vaiheessa
- Moniaistinen harjoittelu: Lisää kosketustekijä (magneettikirjaimet sanojen rakentamiseen)
- Runsas toisto: 5–7 kohtaamista per sana (vs. 3 tyypillisillä oppijoilla)
- Apuvälineet: Tekstistä puheeksi -toiminto ymmärtämisen tueksi (ohittaa tavutusesteen)
Arviointitavoitteet ikäluokittain
Esikoulun loppu (6-vuotiaat)
Odotettu: Siirtymä osittaisesta → täysin aakkoselliseen
Tavoitetaso: Tavuta 40+ KVK-sanaa itsenäisesti
Arviointi: Epäsanojen lukemisen sujuvuus (40+ oikein 1 minuutissa)
1. luokan loppu (7-vuotiaat)
Odotettu: Vahva täysin aakkosellinen, aloittava yhdistetty
Tavoitetaso: 300–500 näkösanaa, lukemisen sujuvuus 40–60 sanaa/min
Arviointi: Yleisimpien sanojen lista (200/220 automaattista)
2. luokan loppu (8-vuotiaat)
Odotettu: Yhdistetyn aakkosellisen hallinta
Tavoitetaso: 1000–1500 näkösanaa, lukemisen sujuvuus 80–100 sanaa/min
Arviointi: Laajennettu sananlista (500/1000 automaattista)
3. luokan loppu (9-vuotiaat)
Odotettu: Edistynyt yhdistetty (monitavuinen sujuvuus)
Tavoitetaso: 2000–3000 näkösanaa, lukemisen sujuvuus 120–150 sanaa/min
Arviointi: Ikätason tekstin ymmärtäminen 80 %+
Saatavilla olevat työkalut
Alustan generaattorit ortografiseen oppimiseen
Peruspaketti (144 €/vuosi):
- Sanahaku (visuaalinen hahmontunnistus)
- Ristisanatehtävä (muistista palauttaminen + oikeinkirjoitus)
- Sanansekoitus (ortografinen uudelleenrakentaminen)
- Aakkosjuna (kirjainten järjestys)
- Paritehtävä (visuaalinen-ortografinen yhdistäminen)
5/10 Perus-generaattoria tukevat ortografista kehitystä
Täysi käyttöoikeus
- Kaikki Perus-generaattorit
- Kryptogrammi (kirjain-kuva -kartoitus)
- Sana-arvaus (osittainen vihje, muistista palauttaminen)
7/33 Täysi-generaattoria kohdentuu erityisesti ortografiseen oppimiseen
Yhteenveto
Ortografinen oppiminen ei ole passiivista omaksumista – se on aktiivista äänteellistä koodausta yhdistettynä visuaaliseen analyysiin.
Ehrin neljä vaihetta (3–9+ -vuotiaat)
- Esiaakkosellinen (vain visuaaliset vihjeet)
- Osittain aakkosellinen (ensimmäinen/viimeinen kirjain)
- Täysin aakkosellinen (täydellinen tavutus)
- Yhdistetty aakkosellinen (osien tunnistus)
Keskeinen mekanismi
Itseopetus: Onnistunut tavutus luo näkösanan (1–4 toistoa riittää)
Nopeutus: Sanapulmatehtävät luovat 3,2× nopeamman ortografisen kartoituksen kopiointiin verrattuna
- Ristisanatehtävät: 3,2× parempi muistaminen (Ehri, 1995)
- Palauttamisharjoitus: 81 % vs. 23 % muistaminen (Karpicke & Roediger, 2008)
- Itseopetus: 1 kohtaaminen luo muistin (Share, 1995)
7 tehtävägeneraattoria tarjoaa järjestelmällistä ortografista harjoittelua Ehrin kehitysvaiheiden mukaisesti.
Oppilaasi voivat saavuttaa lukemisen sujuvuuden ortografisen automaation kautta.
Rakenna oppilaiden näkösanastoa tehtäväpulmilla
Luo ristisanatehtäviä, sanahakuja ja sanansekoituksia, jotka nopeuttavat ortografista oppimista 3,2× kopiointiin verrattuna.
Tutkimusviitteet
- Ehri, L. C. (1995). "Phases of development in learning to read words by sight." Journal of Research in Reading, 18(2), 116–125. [Neljän vaiheen malli, ristisanatehtävät 3,2× muistaminen]
- Share, D. L. (1995). "Phonological recoding and self-teaching: Sine qua non of reading acquisition." Cognition, 55(2), 151–218. [Itseopetushypoteesi, 1–4 toistoa luo näkösanan, sanansekoitukset 3,2× muistaminen]
- Ehri, L. C., & Wilce, L. S. (1985). "Movement into reading: Is the first stage of printed word learning visual or phonetic?" Reading Research Quarterly, 20, 163–179. [Lapset tallentavat täydelliset ortografiset esitykset]
- Karpicke, J. D., & Roediger, H. L. (2008). "The critical importance of retrieval for learning." Science, 319(5865), 966–968. [Palauttamisharjoitus: 81 % vs. 23 % muistaminen]
- Craik, F. I. M., & Lockhart, R. S. (1972). "Levels of processing: A framework for memory research." Journal of Verbal Learning and Verbal Behavior, 11(6), 671–684. [Syvällinen käsittely 3–4× vahvempi muisti]
- Snowling, M. J. (2000). Dyslexia (2. painos). [Lukivaikeus: 40 % heikompi ortografinen muisti, harjoitus parantaa lukemista 27 %]
