Johdanto: Perinteinen vai tavoitelähtöinen suunnittelu?
Opettajat suunnittelevat usein opetustaan kahdella tavalla. Perinteinen tapa on aloittaa toiminnoista ja toivoa, että oppiminen seuraa. Tavoitelähtöinen tapa on aloittaa lopputuloksesta ja rakentaa kaikki sen ympärille.
⚠️ Perinteinen suunnittelu (toiminnasta eteenpäin)
Vaihe 1: Valitse kivoja toimintoja (tehtäviä, käytännön töitä) Vaihe 2: Opeta toiminnot Vaihe 3: Tee koe lopuksi Ongelma: Toiminnot eivät välttämättä tue oppimisen arviointia Tulos: Oppilaat tekevät tehtäviä, mutta eivät saavuta tavoitteita
✅ Tavoitelähtöinen suunnittelu (Wiggins & McTighe, 2005)
Vaihe 1: Määrittele oppimistavoitteet (mitä oppilaiden TULEE osata?) Vaihe 2: Päätä arvioinnin tavat (miten he OSOITTAVAT oppineensa?) Vaihe 3: Suunnittele oppitunnit (mitkä tehtävät JOHTAVAT tavoitteisiin?) Tulos: Jokainen toiminta vie suunnitelmallisesti kohti tavoitteiden hallintaa
💡 Keskeinen oivallus
Aloita lopputuloksesta (arvioinnista), suunnittele siitä taaksepäin kohti opetusta. Tämä varmistaa, että jokainen oppitunti, tehtäväarkki ja harjoitus rakentaa taitoja, joita oppilaat tarvitsevat menestyäkseen.
Tavoitelähtöisen suunnittelun 3 vaihetta
Vaihe 1: Määrittele oppimistavoitteet
Kysymys: Mitä oppilaiden tulisi tietää ja osata?
Esimerkkikokonaisuus: 4. luokan murtoluvut
Opetussuunnitelman tavoitteet:
✓ Ymmärtää, miksi murtoluku a/b vastaa murtolukua (n×a)/(n×b) ✓ Vertailla kahta murtolukua, joilla on eri osoittajat ja nimittäjät ✓ Ymmärtää samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku
Pysyvä ymmärrys (suuret ideat, jotka jäävät mieleen):
- Murtoluvut kuvaavat osia kokonaisuudesta
- Useat murtoluvut voivat kuvata samaa määrää (yhtäsuuruus)
- Murtolukuja voi vertailla yhteismitallistamalla ne
Keskeiset kysymykset:
- Miten kaksi erilaista murtolukua voivat olla yhtä suuria?
- Milloin käytämme murtolukuja arkielämässä?
- Mistä tiedämme, kumpi murtoluku on suurempi?
Vaihe 2: Määrittele arvioinnin kriteerit
Kysymys: Miten oppilaat osoittavat hallitsevansa tavoitteet?
💡 Tärkeä periaate
Loppuarviointi suunnitellaan ENNEN opetusta. Tämä pakottaa sinut ajattelemaan, mitä hallinta todella tarkoittaa.
Loppuarvioinnin esimerkki
Osa 1: Taitojen osoittaminen (20 pistettä)
- Piirrä malli, joka osoittaa, että 2/4 = 1/2 (visuaalinen todistus)
- Vertaa 3/5 ja 2/3 (näytä laskutoimitus käyttäen yhteistä nimittäjää)
- Laske 2/8 + 3/8 (ratkaise mallin avulla)
- Luettele 3 arkielämän tilannetta, joissa käytetään murtolukuja (soveltaminen)
Osa 2: Ongelmanratkaisu (10 pistettä)
Sanallinen tehtävä: "Söit 2/6 pizzasta. Kaverisi söi 3/9 samasta pizzasta. Kumpi söi enemmän? Todista vastauksesi." Arviointikriteerit: • 4 pistettä: Oikea vastaus visuaalisella todistuksella • 3 pistettä: Oikea vastaus ilman todistusta • 2 pistettä: Väärä vastaus, mutta perusteltu yritys • 0–1 pistettä: Ei laskutoimitusta näkyvissä
Hallintakriteeri: 80 % oikein = hallitsee (24/30 pistettä)
✅ Nyt tiedät tavoitteen
Suunnittele opetus siten, että oppilaat PYSTYVÄT tekemään nämä tehtävät. Jokaisen oppitunnin tulisi rakentaa kohti tätä arviointia.
Vaihe 3: Suunnittele oppitunnit
Kysymys: Mitkä toiminnot valmistavat oppilaita arviointiin?
Viikko 1: Johdatus murtolukuihin
Maanantai: Pizza-mallien piirtäminen (konkreettinen) Tiistai: Tehtävälehti – värjää murtolukuja (kuvallinen) Keskiviikko: Sanaristikko murtoluvuista (sanasto: osoittaja, nimittäjä, yhtäsuuri) Torstai: Murtolukujen värittäminen (1/2 punaista, 1/4 sinistä) Perjantai: Välitesti (5 tehtävää – tarkista ymmärrys) Tavoite: Oppilaat osaavat tunnistaa ja piirtää murtolukuja
Viikko 2: Yhtäsuuret murtoluvut
Maanantai: Paperin taittelu (1/2 = 2/4 = 4/8 käytännössä) Tiistai: Tehtävälehti – yhtäsuurien murtolukujen harjoittelua (15 tehtävää) Keskiviikko: Ristisanatehtävä (sanasto: yhtäsuuri, supista) Torstai: Matematiikkapulma (etsi yhtäsuuria murtolukuja järjestelmästä) Perjantai: Välitesti (5 tehtävää – vain yhtäsuuruus) Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, miksi 2/4 = 1/2
Viikko 3: Murtolukujen vertailu
Maanantai: Murtolukusuikaleet (visuaalinen vertailu) Tiistai: Tehtävälehti – vertaa samannimisiä murtolukuja (20 tehtävää) Keskiviikko: Tehtävälehti – vertaa murtolukuja (etsi yhteinen nimittäjä) Torstai: Sanallisia tehtäviä (kumpi on suurempi?) Perjantai: Välitesti (5 tehtävää – vertailu) Tavoite: Oppilaat osaavat vertailla mitä tahansa kahta murtolukua
Viikko 4: Yhteen- ja vähennyslasku
Maanantai: Murtolukujen yhteenlasku malleilla Tiistai: Tehtävälehti – yhteenlasku samannimisillä murtoluvuilla (20 tehtävää) Keskiviikko: Tehtävälehti – vähennyslasku samannimisillä murtoluvuilla (20 tehtävää) Torstai: Sekalaisia laskutoimituksia Perjantai: KOKONAISUUDEN KOE (Vaiheen 2 arviointi) Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhteen ja vähentää murtolukuja, valmiina kokeeseen
✅ Linjakkuuden tarkistus
Jokainen toiminta rakentaa taitoja, joita loppuarvioinnissa tarvitaan. Ei turhia tehtäviä, ei aukkoja oppimisessa.
Vuosisuunnittelu: Koko lukuvuoden kattava näkemys
Kun yksittäinen kokonaisuus on suunniteltu tavoitteet edellä, seuraava askel on laajentaa tämä ajattelu koko lukuvuoteen. Vuosisuunnitelma varmistaa, että kaikki opetussuunnitelman tavoitteet tulevat katetuksi ilman aukkoja.
💡 Vuosisuunnitelman tarkoitus
Varmista kattava sisältö (ei aukkoja) ja realistinen aikataulu (opetussuunnitelma ehditään käydä ennen lukuvuoden loppua).
Kuukausittainen suunnitelma: 4. luokan matematiikka
Syyskuu: Lukujen ymmärtäminen ja paikkajärjestelmä
Tavoitteet: Monilukujen yhteen- ja vähennyslasku, pyöristäminen Keskeiset tehtävälehdet: • Viikko 1: 3-numeroisen yhteenlasku (20 tehtävää päivässä) • Viikko 2: 3-numeroisen vähennyslasku (20 tehtävää päivässä) • Viikko 3: Pyöristäminen lähimpään kymmeneen, sataan (numeroristikko) • Viikko 4: Sanallisia tehtäviä (sekalaisia laskutoimituksia) Arviointi: 25 tehtävän koe (80 % tavoitekriteeri)
Lokakuu: Kertotaulut ja strategiat
Tavoitteet: Kertolasku lukuun 100, pinta-alamallit Keskeiset tehtävälehdet: • Viikko 1: Kertotaulut 0–5 (Kuvabingo harjoitteluun) • Viikko 2: Kertotaulut 6–10 (päivittäiset harjoituslehdet) • Viikko 3: Pinta-alamallit (ruudukkokertolasku) • Viikko 4: Sanallisia tehtäviä (kertolaskusovellukset) Arviointi: Aikatauluttu kertotaulujen koe (100 laskua 5 minuutissa, 80 % tavoite)
Marraskuu: Jakolasku
Tavoitteet: Jakolasku lukuun 100, jakojäännökset Keskeiset tehtävälehdet: • Viikko 1: Jakolaskut (kertolaskun käänteislaskutoimitukset) • Viikko 2: Pitkä jakolasku (2-numeroinen ÷ 1-numeroinen) • Viikko 3: Jakolasku jakojäännöksellä • Viikko 4: Jakolaskun sanallisia tehtäviä Arviointi: 30 tehtävän jakolaskukoe
Joulukuu: Murtoluvut (johdanto)
Tavoitteet: Ymmärrä murtoluvut osina kokonaisuudesta Keskeiset tehtävälehdet: • Viikko 1: Murtolukujen tunnistaminen (värjää malleja) • Viikko 2: Yhtäsuuret murtoluvut (visuaaliset mallit) • Viikko 3: Murtolukujen vertailu (sama nimittäjä) Arviointi: Visuaalinen murtolukukoe (piirrä ja vertaa)
✅ Generaattoreiden hyöty: 180+ tehtäväarkkia 3 tunnissa
Syyskuu–toukokuu: 36 viikkoa Tehtäväarkkeja viikossa: 5 (päivittäin harjoittelua) Yhteensä: 180 tehtäväarkkia Manuaalinen aika: 180 × 40 min = 7 200 min (120 tuntia) Generaattorin aika: 180 × 42 s = 126 min (2,1 tuntia) Säästetty aika: 117,9 tuntia (lähes 3 täyttä työviikkoa)
Tavoitteiden linjaaminen opetussuunnitelmaan
Yksi yleisimmistä opetussuunnitelman ongelmista on, että toiminnot eivät vastaa tavoitteita. Oppilaat saattavat tehdä tehtäviä, jotka ovat hauskoja, mutta eivät rakenna taitoja, joita kokeessa testataan.
⚠️ Ongelma: Toiminnot eivät vastaa tavoitteita
Opettaja tekee tehtäväarkin "samannimisten murtolukujen vertailusta", mutta koe testaa "erinimisten murtolukujen vertailua". Oppilaat epäonnistuvat, vaikka harjoittelivat kovasti.
✅ Ratkaisu: Selkeä linjakkuuden tarkistus
Jokaiselle tehtäväarkille tulisi olla selkeä yhteys arviointiin.
Linjakkuuden tarkistuslista
Jokaiselle tehtäväarkille: ☐ Käsitellyt tavoitteet: [kirjoita tavoitekoodi] ☐ Tavoite: Oppilaat [tarkka, mitattava tavoite] ☐ Onnistumisen kriteerit: [miten tietää, että hallitsee] ☐ Yhteys arviointiin: [mihin koekysymykseen tämä valmistaa?]
Esimerkki linjakkuuden tarkistuksesta
Tehtäväarkki: Murtolukujen vertailu (20 tehtävää) ☐ Tavoite: Vertailla kahta murtolukua eri nimittäjillä ☐ Tavoite: Oppilaat vertailevat kahta murtolukua eri nimittäjillä yhteismitallistamalla 80 % tarkkuudella ☐ Onnistumisen kriteerit: 16/20 tehtävää oikein ☐ Yhteys arviointiin: Kokonaisuuden kokeen kysymykset 7–10 vaativat murtolukujen vertailua Linjakkuus vahvistettu ✓
Arviointikeskeinen opetus
Harjoitustehtävien tulisi muistuttaa arviointia. Jos oppilaat harjoittelevat yhdessä muodossa ja arvioidaan toisessa, muotoilun ero aiheuttaa turhaa kognitiivista kuormitusta koepäivänä.
⚠️ Perinteinen ristiriita
Harjoittelu: Avoimet tehtävälehdet (kirjoita vastaus) Arviointi: Monivalintakoe (rastita vastaukset) Tulos: Muotoilun aiheuttama hämmennys koepäivänä (kognitiivinen kuormitus hukkaan)
✅ Linjassa oleva harjoittelu
Harjoittelu: Sama muotoilu kuin arvioinnissa Esimerkki: Jos koe on monivalintamuotoinen, harjoittele monivalinnoilla Tulos: Muodon tuttuus (kognitiivinen kuormitus keskittyy sisältöön)
Aikataulun laatiminen
Aikataulu on aikajana tavoitteiden kattamiseksi. Sen tarkoitus on varmistaa, että opetussuunnitelma ehditään käydä ennen lukuvuoden loppua.
Aikataulun luomisen vaiheet
Vaihe 1: Laske opetuspäivät
Lukuvuosi: 180 päivää - Lomat ja vapaapäivät: 20 päivää - Koepäivät: 10 päivää - Kokoontumiset/retkipäivät: 10 päivää - Varapäivät (sairaus, lumi): 10 päivää Todelliset opetuspäivät: 130 päivää
Vaihe 2: Jaa päivät tavoitteisiin
4. luokan matematiikka: 30 tavoitetta 130 päivää ÷ 30 tavoitetta = 4,3 päivää per tavoite (keskimäärin) Säädä vaikeusasteen mukaan: • Yksinkertaiset tavoitteet (pyöristäminen): 2 päivää • Monimutkaiset tavoitteet (murtolukujen laskutoimitukset): 8 päivää
Vaihe 3: Luo viikkoaikataulu
Viikko 1 (15.–19.8.): Paikkajärjestelmä ja pyöristäminen Viikko 2 (22.–26.8.): Monilukujen yhteenlasku Viikko 3 (29.8.–2.9.): Monilukujen vähennyslasku ... Tulos: Jokaisella tavoitteella on oma aikansa
✅ Generaattoreiden hyöty aikataulussa
Viikon 2 painopiste: Monilukujen yhteenlasku Luo: 5 yhteenlaskuarkkia (3,5 minuuttia) Tulosta: 30 kopiota per arkki (tulostimen hoitama) Valmiina: Viikon 2 materiaalit valmiina
Eriyttäminen tavoitelähtöisessä suunnittelussa
Kaikki oppilaat eivät saavuta tavoitteita samaan tahtiin. Tavoitelähtöinen suunnittelu tukee eriyttämistä porrastettujen hallintatasojen kautta.
💡 Haaste
Kaikki oppilaat eivät saavuta tavoitteita samaan tahtiin. Miten voit tukea sekä vaikeuksissa olevia että edistyneitä oppilaita?
Porrastetut hallintatasot
Taso 1: Perushallinta (80 % oppilaista)
Tavoite: Vertailla samannimisiä murtolukuja Arviointi: 3/4 vs 2/4 (kumpi on suurempi?)
Taso 2: Taitava (60 % oppilaista)
Tavoite: Vertailla erinimisiä murtolukuja Arviointi: 3/4 vs 2/3 (käytä yhteisiä nimittäjiä)
Taso 3: Edistynyt (20 % oppilaista)
Tavoite: Vertailla kolmea tai useampaa murtolukua, selitä päättelysi Arviointi: Järjestä 2/3, 3/4, 5/6 pienimmästä suurimpaan, perustele
✅ Opetus: Tarjoa materiaalia kaikille kolmelle tasolle
Maanantai: Kaikki oppilaat – Perusvertailu (samat nimittäjät) Tiistai: Kaikki oppilaat – Erinimisten johdanto Keskiviikko: Taso 1 – Lisää harjoittelua samoilla nimittäjillä (Piste 1) Taso 2 – Harjoittele erinimisiä (Piste 2) Taso 3 – Edistynyt monen murtoluvun vertailu (Piste 3)
✅ Generaattoreiden käyttö: Luo 3 tasoa välittömästi
Tason 1 tehtäväarkki: Vertaa murtolukuja (vain sama nimittäjä) Tason 2 tehtäväarkki: Vertaa murtolukuja (etsi pienin yhteinen nimittäjä) Tason 3 tehtäväarkki: Järjestä 4+ murtolukua (monimutkainen) Aika: 126 sekuntia (42 s per taso) kaikille 3 tasolle
Reflektointi ja tarkistus
Tavoitelähtöinen suunnittelu ei pääty opetuksen jälkeen. Jokaisen kokonaisuuden jälkeen on tärkeää pohtia, mikä toimi ja mitä voi parantaa.
Kokonaisuuden jälkeinen analyysi
Kysymyksiä: 1. Hallitsivatko oppilaat tavoitteet? (tarkista arviointitiedot) • Jos kyllä: Pidä kokonaisuus ennallaan • Jos ei: Mitä pitää opettaa uudelleen? 2. Mitkä toiminnot olivat tehokkaimpia? • Paras sitoutuminen: [luettele toiminnot] • Parhaat oppimistulokset: [luettele toiminnot] • Pidä nämä, poista tehottomat 3. Toimiko aikataulu? • Liian kiireinen: Lisää 1–2 päivää ensi vuonna • Liian hidas: Vähennä 1–2 päivää ensi vuonna 4. Mitä muutan ensi vuonna? • [tarkat tarkistukset]
Esimerkki reflektoinnista
Kokonaisuus: Murtoluvut (4 viikkoa) Arviointitulokset: 85 % hallinta (yli 80 % tavoitteen) ✓ Tehokkain toiminta: Paperin taittelu (Viikko 2, Maanantai) • 100 % sitoutuminen • Oppilaat sanoivat "Ahaa!" hetken • PIDÄ TÄMÄ Vähiten tehokas: Murtolukujen sanaristikko (Viikko 1, Keskiviikko) • Oppilaat tylsistyivät (liian yksinkertainen) • KORVAA sudokulla (haastavampi) Aikataulu: Juuri oikea (valmis perjantaina suunnitellusti) Muutokset ensi vuonna: • Korvaa sanaristikko sudokulla • Lisää yksi välitesti Viikkoon 3 (jotkut oppilaat vielä hämmentyneitä torstaina)
💰 Hinnoittelu opetuksen suunnitteluun
Core-paketti (144€/vuosi)
- ✅ Koko vuoden materiaalit (180 tehtäväarkkia 2,1 tunnissa)
- ✅ Linjassa tavoitteiden kanssa (mukautuu mihin tahansa opetussuunnitelmaan)
- ✅ Porrastettu eriyttäminen (3 tasoa välittömästi)
Säästetty suunnitteluaika: • Perinteinen: 120 tuntia vuoden materiaalien luomiseen • Generaattoreiden kanssa: 2,1 tuntia luomiseen + 10 tuntia järjestelyyn = 12,1 tuntia yhteensä • Säästetty aika: 107,9 tuntia vuosittain materiaalien luomisessa Säästetyn ajan arvo: 3 237 € (30 €/tunti opettajan palkka)
Yhteenveto
Tavoitelähtöinen suunnittelu parantaa oppimistuloksia 15–25 % (Wiggins & McTighe, 2005) – suunnittele lopputulos mielessä.
✅ Tavoitelähtöisen suunnittelun 3 vaihetta
- Määrittele oppimistavoitteet (mitä oppilaiden tulee osata?)
- Päätä arvioinnin tavat (miten he osoittavat oppineensa? – suunnittele arviointi ENSIN)
- Suunnittele oppitunnit (mitkä toiminnot johtavat arviointiin?)
💡 Keskeiset oivallukset
- Vuosisuunnittelu: Koko vuoden kattava näkemys (kuukausittainen suunnitelma, 36 viikkoa, kattava sisältö)
- Tavoitteiden linjaaminen: Jokainen tehtäväarkki nimenomaisesti linjassa tavoitteen kanssa
- Arviointikeskeinen opetus: Harjoittelun muotoilu vastaa arvioinnin muotoilua
- Aikataulu: 130 opetuspäivää, jaa tavoitteiden vaikeusasteen mukaan
- Porrastetut tavoitteet: Perus/Taitava/Edistynyt tasot (eriyttäminen sisäänrakennettuna)
- Reflektointiprotokolla: Kokonaisuuden jälkeinen analyysi, tarkista ensi vuodelle
✅ Generaattoreiden sovellus
Luo 180 tehtäväarkkia 2,1 tunnissa (vs. 120 tuntia manuaalisesti). Core-paketti 144 €/vuosi säästää 107,9 tuntia suunnittelussa.
💡 Lopullinen muistutus
Jokaisen opettajan tulisi suunnitella tavoitteet edellä – varmista, että jokainen toiminta vie kohti tavoitteiden hallintaa.
Aloita tavoitelähtöinen suunnittelu tänään
Säästä aikaa ja paranna oppimistuloksia systemaattisella suunnittelulla. Core-paketti tukee tavoitelähtöistä opetusta 180+ generaattorilla.
Tutkimusviitteet
- Wiggins, G., & McTighe, J. (2005). Understanding by Design (Expanded 2nd ed.). ASCD. [Tavoitelähtöinen suunnittelu → 15–25 % paremmat oppimistulokset, linjakkuuden periaatteet]
- Ainsworth, L. (2003). Power Standards: Identifying the Standards That Matter the Most. Advanced Learning Press. [Tavoitteiden priorisointi, aikataulun kehittäminen]
