Lukusuora 0–120: suora jatkuu sadan yli

Sata ei ole tämän suoran loppupiste. Kolmella lukusuoralla on kolmetoista merkkiviivaa kymmenen välein, mutta numeroita on painettu vain kolme: 0, 50 ja 100. Viimeisen painetun luvun jälkeen suora jatkuu vielä kaksi viivaa oikealle, ja siellä laskeminen on lapsen oman päättelyn varassa. Kaksi oranssia nuolta osoittaa kullakin suoralla nimettömään viivaan, ja nuolen yläpuolella on tyhjä katkoviivainen laatikko. Nuolia on sivulla kuusi. Nuoli voi osua myös sadan oikealle puolelle, mutta suoran viimeiseen viivaan ei koskaan: se on suoran päätepiste eikä kysyttävä luku.

Sadan ylittäminen on pieni mutta oikea kynnys. Lukusanan rakenne muuttuu, satakymmenen, satakaksikymmentä, ja moni lapsi, joka laskee sujuvasti yhdeksäänkymmeneen, pysähtyy juuri siihen. Kun suora vie laskemisen sadan yli ilman että sinne on painettu yhtään numeroa, lapsi joutuu jatkamaan kymmenjonoa itse eikä lukemaan sitä paperilta. Sama liike jatkuu myöhemmin kahteensataan ja tuhanteen, ja OPS 2014 kuvaa lukualueen laajentamista juuri tällaisena vaiheittaisena askeleena. Puoliväliin painettu viisikymmentä pitää lyhyet matkat helppoina, jotta huomio riittää sivun oikeaan reunaan. Opettaja tarkistaa erityisesti sadan jälkeiset laatikot: siellä virheet eivät ole huolimattomuutta vaan kertovat, mihin lukujono loppuu.

Tulosta PDF ilmaiseksi ja pyydä lasta lukemaan ääneen sata, satakymmenen, satakaksikymmentä ennen aloittamista, niin sanat ovat valmiina, kun nuoli osuu suoran oikeaan päähän. Lukusuora 0–100 kymmenen välein on tämän sivun turvallisempi pari, jolla suora päättyy viimeiseen painettuun lukuun. Lukusuora 0–100 viiden välein harjoittaa samaa aluetta tiheämmillä viivoilla. Päivän luku 99:ään asti pysähtyy juuri sen rajan alle, jonka tämä sivu ylittää.