Lukusuora 0–50: merkkiviiva joka luvulle, merkintä joka kympille

Merkkiviivoja on tällä sivulla tiheämmässä kuin millään lyhyemmällä lukusuoralla: yksi jokaista lukua kohti nollasta viiteenkymmeneen. Numeroita niiden alle on painettu vain kuusi, 0, 10, 20, 30, 40 ja 50, joten valtaosa viivoista jää nimettömiksi. Neljä lukusuoraa asettuu omiin kortteihinsa allekkain, ja jokaisella niistä kolme oranssia nuolta osoittaa alaspäin nimettömään viivaan. Nuolen yläpuolella on tyhjä katkoviivainen laatikko. Lapsi etsii lähimmän painetun kympin, laskee siitä viiva kerrallaan nuolta kohti ja kirjoittaa luvun laatikkoon. Nuolia on sivulla kaksitoista, eikä mikään niistä osoita samaan lukuun kuin toinen.

Kympit ovat tällä sivulla ainoat kiintopisteet, ja siinä on koko harjoituksen idea. Kun lähin painettu luku voi olla yhdeksän viivan päässä, yksitellen laskeminen alkaa tuntua raskaalta ja lapsi keksii itse oikaisun: hän lukee kympin, hyppää viitosen kohdalle silmällä ja laskee siitä loput. Juuri tuo tapa kantaa myöhemmin arvioimiseen ja pyöristämiseen. OPS 2014 kuvaa ensimmäisen luokan lukukäsitteen sisällöksi lukujonotaidot ja lukusuoralla liikkumisen, ja viidenkymmenen alue on luonteva askel kahdenkymmenen jälkeen. Opettaja näkee kynästä, kumpaan suuntaan lapsi laskee: kympin oikealla puolella olevaan nuoleen kannattaa laskea eteenpäin, mutta juuri ennen seuraavaa kymppiä olevaan nuoleen on nopeampi laskea taaksepäin. Molemmat ovat oikein, ja valinnan huomaaminen on itsessään taito.

Tulosta PDF ilmaiseksi ja pyydä lasta merkitsemään kevyesti se kymppi, josta laskeminen alkoi, niin tapa jää näkyviin paperille. Viivat ovat tiheässä, joten kynän kärki kannattaa pitää terävänä ja laskea sormella mukana. Lukusuora 0–30 on tätä edeltävä sivu, jolla merkintöjä on viiden välein. Seuraava askel on Lukusuora 0–50 viiden välein, jolla viivoja on vain yksitoista ja jokainen niistä on viisi. Päivän luku -sivulla yksi lyhyt lukusuora on yhtenä laatikkona muiden tehtävien joukossa.