Lukusuora 0–30: laskeminen jatkuu yli kahdenkymmenen

Lukusuora jatkuu kolmeenkymmeneen. Sivulla on neljä lukusuoraa, ja jokaiselle on merkitty joka viides luku: 0, 5, 10, 15, 20, 25 ja 30. Merkkiviiva on jokaista lukua kohti, ja kolme oranssia nuolta osoittaa alaspäin merkitsemättömiin viivoihin, kukin tyhjän katkoviivaisen laatikon alapuolella. Lapsi etsii lähimmän painetun luvun, laskee siitä viiva kerrallaan nuoleen ja kirjoittaa luvun laatikkoon. Kaksitoista nuolta sivulla, eikä mikään niistä osoita samaan lukuun kuin toinen. Viivat ovat tiheämmässä kuin lyhyemmillä suorilla.

Kahdenkymmenen ylittäminen on tässä koko asia. Lukusanat muuttuvat kahdestakymmenestäyhdestä eteenpäin rakenteeltaan säännöllisiksi, kaksikymmentäyksi, kaksikymmentäkaksi, ja moni ensimmäisen luokan oppilas osaa laskea kahteenkymmeneen sujuvasti mutta epäröi heti sen jälkeen. Kun sama suora jatkuu tutun alueen yli, lapsi näkee, ettei kahdenkymmenen kohdalla tapahdu mitään erityistä: viivat jatkuvat samanlaisina ja merkinnät tulevat viiden välein niin kuin ennenkin. Se on lukualueen laajentamista, jonka OPS 2014 nimeää ensimmäisen luokan sisällöksi. Opettaja katsoo nuolia, jotka osuvat kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen väliin: ne ratkeavat viimeisinä, ja niissä näkyy, onko lukujono varma vai laskeeko lapsi vielä pienin askelin. Merkkiviivat ovat tiheämmässä kuin lyhyemmillä suorilla, joten laskettavat viivat on erotettava toisistaan tarkemmin.

Tulosta PDF ilmaiseksi ja pyydä lasta lukemaan merkinnät ääneen viisi kerrallaan ennen aloittamista, niin kolmenkymmenen alue tulee tutuksi. Lukusuora 0–10 on perheen lyhyin ja Lukusuora 0–20: vähän merkintöjä vaativin merkintöjen puolesta. Perussivu Lukusuora 0–20 on tämän suora edeltäjä samalla merkintätiheydellä. Yhdistä pisteet 11–30 harjoittaa samaa lukualuetta piirtäen, ja Päivän luku 99:ään asti vie lukusuoran sataan asti. Neljä suoraa ja kaksitoista nuolta tekevät sivusta yhtä laajan kuin perussivu, joten se sopii suoraksi jatkoksi sille.