Jaa yhdyssana osiin: piirrä viiva toisen sanan alkuun

Koko sana on jo paperilla tällä yhdyssanasivulla: kahdeksan yhdyssanaa, yksi riviä kohti, jokainen kirjoitettuna harvennetuin kirjaimin viivan päälle ja kuva vasemmalla. P i p a r k a k k u piparkakku-ukon vieressä, l i n n u n p ö n t t ö linnunpöntön vieressä, sitten sudenkorento, koripallo, vesimeloni, hiekkalaatikko, hammastahna ja korvalaput. Lapsi lukee koko sanan, etsii kohdan, jossa ensimmäinen sana loppuu ja toinen alkaa, ja piirtää siihen väliin yhden pystyviivan: pipar | kakku, linnun | pönttö, hiekka | laatikko. Yksi viiva sanaa kohti, ei mitään kirjoitettavaa. Yhdyssanat jaetaan tässä merkityksen, ei tavun, mukaan.

Yhdyssanan katkaiseminen on sen rakentamisen vastakohta, ja se on taito, joka maksaa itsensä takaisin, kun lapsi kohtaa kirjassa pitkän vieraan sanan. Sauma on merkitysyksikkö, ei äänneyksikkö: suden | korento, ei su | denkorento, joten tavuttamiseen tottuneen lapsen on vaihdettava kuuntelusta ajatteluun siitä, mitä kumpikin osa tarkoittaa. Kaksi sanaa – linnunpönttö ja sudenkorento – näyttää samalla, että alkuosa voi olla genetiivissä: viiva tulee n-kirjaimen jälkeen, ja se on juuri se kohta, jossa suomen yhdyssanat eroavat kuvien yhteenlaskusta. OPS 2014 kuvaa toisen luokan kielitiedossa sanojen rakenteen tutkimista, ja sauman etsiminen on sen kouriintuntuvin muoto. Opettaja pyytää lasta sanomaan molemmat osat viivan piirtämisen jälkeen; jos osat eivät ole oikeita sanoja, viiva on väärässä paikassa, ja sen voi siirtää pyyhkimättä mitään muuta.

Kirjaimet ovat isoja ja harvennettuja, joten viivalle on tilaa, ja sivu tulostuu yhdelle arkille. Se kuuluu perussivun Yhdyssanat: kuva + kuva = sana jälkeen, jossa lapsi rakentaa samanlaisen sanan kahdesta kuvasta, ja ennen Yhdyssanaetsivää, jossa osa painetuista sanoista ei ole yhdyssanoja lainkaan. Sanatähti näyttää sitten, miten yksi osa – kakku tai pallo – päättää monta yhdyssanaa.