Äänne sanan sisällä: kuuluuko viikon kirjain muualla kuin alussa?

Sen sijaan, että kysyttäisiin, mikä sana alkaa kirjaimella, tämä esikoulun sivu kysyy, missä muualla sama kirjain piilee. Näytetty sivu on N-kirjaimen sivu: ylhäällä ovat perussivulta tutut kirjainkortti ja kaksi jäljennysriviä isolle ja pienelle kirjaimelle, ja niiden alla kahdeksan kuvakorttia kahdessa rivissä. Tällä sivulla kortteihin on osunut matto, tietokone, lukko, maito, kynttilä, lintu, mekko ja sateenkaari, ja lapsi ympyröi ne neljä, joissa n-äänne kuuluu sanan sisällä eikä alussa: tietokone, kynttilä, lintu ja sateenkaari. Yksikään sana ei ala n:llä, joten alkuäänteestä ei ole apua. Sivun sulkevat samat kaksi kirjoitusriviä, joiden alussa on N ja n.

Äänteen kuuleminen sanan keskeltä tai lopusta on vaativampaa kuin sen kuuleminen alusta, sillä lapsen on pidettävä koko sana mielessä ja kuunneltava sitä loppuun asti. Juuri tätä OPS 2014 tarkoittaa, kun esiopetuksen kielellisen tietoisuuden sisällöksi nimetään äänteiden erottelu sanoista leikinomaisesti. Sanan pituus ei paljasta vastausta: kaksitavuinen lintu on oikea vastaus samoin kuin nelitavuinen sateenkaari, ja kaksitavuinen mekko on väärä. Opettaja pyytää lasta sanomaan sanan hitaasti ja näyttämään sormella, missä kohtaa n kuului; jos lapsi ympyröi maton tai mekon, hän kuulee m:n ja n:n vielä samana äänteenä. Jäljennysrivit pitävät kirjaimen muodon mukana, jotta sama sivu opettaa sekä kuuntelemaan että kirjoittamaan.

Tulosta PDF sen jälkeen, kun perussivun alkuäänne löytyy jo empimättä; saman viikon kirjaimen kanssa se on luonteva toinen päivä. Katkoviivat ja kirjoitusrivit tekevät siitä yhä myös käsialasivun, joten se sopii viikkosuunnitelmaan samaan paikkaan kuin perussivu. Seuraava askel on Missä tavussa kirjain kuuluu -sivu, jossa sama kuuntelu tarkennetaan tavun paikkaan: alussa, keskellä vai lopussa.