Totta vai tarua? Kelluminen ja uppoaminen

Sivun yläosassa on seitsemän kuvan rivi nimineen: naula, sulka, pölkky, peruna, kurpitsa, laiva ja omena. Sen alla on kuusi numeroitua väitettä, ja jokaisen vieressä on kaksi valintaa, totta ja tarua. Väitteissä sanotaan esimerkiksi, että painava kurpitsa kelluu, että kaikki kevyet esineet kelluvat ja että teräksinen laiva uppoaa. Viimeinen väite yhdistää kaksi esinettä: omena kelluu, mutta peruna uppoaa. Lapsi lukee jokaisen lauseen ja ympyröi totta tai tarua.

Väitteet on rakennettu harhaluulojen varaan. Moni lapsi uskoo, että painava uppoaa ja kevyt kelluu, ja kolme lausetta haastaa juuri tämän ajatuksen: painava kurpitsa kelluu, osa painavista esineistä kelluu eikä teräslaiva uppoa. Sanat kaikki ja jotkin ovat lauseissa tärkeitä, ja lapsi harjoittelee lukemaan tarkasti. Kuvarivi auttaa tarkistamaan yleistykset: pieni ja kevyt naula uppoaa, joten kaikki kevyet esineet eivät kellu, ja iso, painava pölkky kelluu. Sivu opettaa, ettei paino yksin ratkaise, mutta syy jää keskusteltavaksi.

Lukekaa väitteet ensin ääneen ja äänestäkää luokassa, ja kokeilkaa sitten oikealla vedellä ne, joista syntyi erimielisyyttä. Kysykää lopuksi, miksi näin käy. Vastaus löytyy kokeista: esineen aine ja muoto ratkaisevat, eivät paino tai koko. Muovailuvahakokeen jälkeen lapsi osaa usein perustella laivan kellumisen itse. Ensimmäisen luokan vaakasivu käsittelee samaa harhaluuloa kuvin, ja tämä sivu siirtää sen lukemiseen. Sivu tulostuu yhdelle arkille, ja väitteet ovat lyhyitä, joten toisen luokan lukija jaksaa lukea ne itse.