Piirrä kelluvat ja uppoavat esineet vesiastiaan

Koko sivun täyttää yksi iso vesiastia. Veden pinnalla on kaksi katkoviivaruutua, ja niiden vieressä lappu, jossa lukee kelluu ja pieni kuva pinnalla olevasta pallosta. Pohjalla on toiset kaksi ruutua ja lappu uppoaa, jossa pallo lepää pohjalla. Lapsi piirtää pinnan ruutuihin kaksi esinettä, jotka kelluvat, ja pohjan ruutuihin kaksi, jotka uppoavat. Esineet lapsi keksii itse, sillä sivulla ei ole valmiita kuvia, ja kahden lyhyen sanan lisäksi kuvasymbolit kertovat, mikä ruutu on mikäkin. Näin esikoulu-ikäinen pärjää lukematta.

Piirtäminen näyttää, mitä lapsi jo tietää. Kun hän valitsee kelluvaksi esineeksi vaikkapa pallon tai kumiankan ja uppoavaksi kiven tai avaimen, aikuinen näkee suoraan, millainen käsitys lapsella on. Väärä sijoitus ei ole virhe vaan kokeen aihe, ja sen voi testata vesiastiassa heti. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa luonnonilmiöiden tutkiminen kuuluu oppimiskokonaisuuteen Tutkin ja toimin ympäristössäni, ja vesileikki on sen luontevin muoto. Neljä ruutua riittää, sillä piirtäminen vie esikoululaiselta aikaa.

Tehkää sivu vesileikin jälkeen tai sen aikana, jolloin lapsella on muistissa, mitä veteen laskettiin. Jos piirtäminen tuntuu vaikealta, lapsi voi leikata kuvia mainoslehdestä ja liimata ne ruutuihin. Ensimmäisen luokan perussivulla esineet on annettu, ja lapsi arvaa ennen kokeilua. Tämä sivu on sen avoimempi esikouluversio, jossa esineet tulevat lapsen omasta kokemuksesta. Valmiista sivusta voi keskustella piirinä: kuka piirsi pallon, kuka kiven, ja olivatko kaikki samaa mieltä. Kun sama esine päätyy eri lapsilla eri paikkaan, se on hyvä syy kokeilla veden kanssa.