Jakolaskut kahdella tavalla: tasan jakaminen ja ryhmiin jakaminen

Kaksi jakolaskua, kaksi eri kysymystä. Ylemmässä kortissa kaksitoista nektariinia lajitellaan tasan kahteen laatikkoon, ja kysymys on, montako yhteen laatikkoon tulee. Alemmassa kymmenen karpaloa järjestetään ryhmiin, joissa on viisi, ja kysymys on, montako ryhmää syntyy. Ainoa näkyvä ero korttien välillä on kuvassa: tasan jakamisen kortissa hedelmänauhan alla on tyhjät katkoviivalaatikot, ryhmäkortissa niitä ei ole lainkaan. Molemmissa on pisteruudukko, katkoviivainen vastauslaatikko ja kirjoitusviivasto vastauslauseelle. Molempien laskujen luvut pysyvät kahdessakymmenessä.

Sivun idea on, että lapsi joutuu lukemaan kysymyksen loppuun. Kun kortit näyttävät ensi silmäyksellä samanlaisilta ja molemmat ovat jakolaskuja, ratkaisua ei voi valita kortin ulkonäöstä vaan siitä, kumpi luku on annettu: osuuksien määrä vai osuuden koko. Tämä on sama ero, joka myöhemmin erottaa jakolaskun kaksi tulkintaa murtoluvuissa ja mittayksiköissä, ja sen tunnistaminen on kolmannen luokan varsinainen tavoite. Tyhjien laatikoiden puuttuminen on hienovarainen mutta luotettava vihje, ja lapsi oppii käyttämään sitä nopeasti. OPS 2014 nimeää jakolaskun kertolaskun käänteisenä toimituksena, ja tämä sivu näyttää, että samasta laskusta voi kysyä kaksi eri asiaa.

Tulosta PDF ilmaiseksi ja pyydä lasta merkitsemään kumpaankin korttiin, kumpi luku on annettu ja mitä etsitään, ennen kuin laskeminen alkaa. Kortit kannattaa käydä myös keskustellen läpi, sillä ero on ajattelussa eikä laskussa. Sanalliset jakolaskut, jaa tasan ja Sanalliset jakolaskut, tee ryhmiä harjoittavat kumpaakin tapaa erikseen, ja ne kannattaa tehdä ennen tätä sivua. Sekalaiset kerto- ja jakolaskut lisää mukaan vielä kertolaskun.