Sanalliset kertolaskut: kaksi tarinaa yhtä suurista ryhmistä

Molemmat tarinat ovat kertolaskuja, eikä sivulla ole yhtään jakolaskua. Kaksi korkeaa korttia jakaa sivun, ja kummassakin on eläintarina yhtä suurista ryhmistä: neljä riviä, joissa kussakin on neljä koalaa, ja kolme laatikkoa, joissa kussakin on kaksi kettua. Tarinan alla kuva toistaa saman: yhtä monta ryhmälaatikkoa kuin tarinassa on ryhmiä, ja kussakin yhtä monta eläintä. Sitten seuraa pisteruudukko laskemista varten, katkoviivainen vastauslaatikko luvulle ja kirjoitusviivasto, jolle vastauslause kirjoitetaan sanoin. Tulot pysyvät kahdessakymmenessä, jotta kuva mahtuu aina korttiin kokonaisena.

Kertolaskun käsite syntyy yhtä suurten ryhmien näkemisestä, ja tämä sivu antaa sen kahdesti ilman häiriötä. Lapsi voi ratkaista tehtävän kolmella tavalla: laskea kuvasta yksitellen, laskea ryhmät yhteen toistuvana yhteenlaskuna tai käyttää tuttua kertotaulua. Kaikki kolme kelpaavat, ja pisteruudukko paljastaa, minkä lapsi valitsi. Kun sivulla ei ole jakolaskua rinnalla, huomio pysyy siinä, mitä luvut tarinassa tarkoittavat: toinen kertoo, montako ryhmää on, ja toinen sen, montako yhdessä ryhmässä on. Se ero on koko kertolaskun perusta. OPS 2014 nimeää kolmannen luokan sisällöiksi kertolaskun käsitteen ja kertotaulut, ja tarinamuoto sitoo ne merkitykseen eikä pelkkään ulkoa opetteluun.

Tulosta PDF ilmaiseksi ja pyydä lasta kertomaan ennen laskemista, mitä kuvan laatikot esittävät; se yksi lause estää yleisimmän virheen, jossa luvut menevät päittäin. Vastauslause on yhtä tärkeä kuin laatikko: vasta kun rivillä lukee kokonainen lause, luvun merkitys on ymmärretty. Sanalliset jakolaskut, jaa tasan on tämän vastapari samalla korttimuodolla. Kertolasku ja ryhmiin jako yhdistää molemmat samalle sivulle, ja Sanalliset kerto- ja jakolaskut on perheen perussivu.