Viisi aistia: kuulen, näen, haistan, maistan, tunnen

Viisi leveää korttia allekkain. Jokaisen vasemmassa reunassa on yksi aistielin – korva, silmä, nenä, kieli ja käsi – ja sen vieressä harmaalla painettu lauseen alku: Kuulen ..., Näen ..., Haistan ..., Maistan ..., Tunnen ... Aloituksen jälkeen jatkuu kirjoitusrivi, ja sen alla on vielä toinen tyhjä rivi apuviivoineen. Sanapankkia ei ole eikä valmiita vaihtoehtoja: lapsi kirjoittaa itse, mitä hän juuri nyt kuulee, näkee, haistaa, maistaa ja tuntee.

Tämä on perheen ainoa avoin kirjoitustehtävä, ja siksi se on myös ainoa, jolla ei ole oikeaa vastausta. Verbi on annettu taivutettuna yksikön ensimmäisessä persoonassa, joten lapsi jatkaa lausetta eikä aloita tyhjästä, ja kirjoittaminen alkaa siitä kohdasta, jossa oma havainto tulee mukaan. Parhaiten sivu toimii siellä, missä on jotain aistittavaa: luokan ikkunan ääressä, metsäretkellä tai keittiössä. Omien havaintojen sanoittaminen ja kuvaaminen kirjoittamalla ovat OPS 2014:n vuosiluokkien 1–2 tavoitteita sekä ympäristöopissa että äidinkielessä.

Yksi arkki, viisi lausetta, kaksi riviä kuhunkin. Tee tehtävä siellä, missä aistittavaa riittää, ja anna hetki hiljaisuutta ennen jokaista riviä. Tulokset kannattaa lukea ääneen: sama paikka tuottaa viideltä lapselta viisi eri vastausta, ja se on koko sivun opetus. Tämä sivu päättää viiden aistin jakson, ja se sopii tehtäväksi Aistielimet-sivun jälkeen, jolloin verbit ovat jo tuttuja perusmuodossaan. Kirjoitusrivit ovat kolmiviivaisia, joten sivu käy myös käsialaharjoitukseksi, ja jokaiselle aistille on varattu kaksi riviä, jos lause venyy. Tulosta useampi kappale, jos sivua käytetään retkellä: sama arkki toimii eri paikassa aivan eri tavalla, ja vertailu on kiinnostavampaa kuin yksittäinen vastaus.